Mitä sosiaalisen median palveluita kannattaisi käyttää?

March 1st, 2010


Image by striatic

Liian harvoin kysytään, miksi?

Käytän LinkedIniä, koska a) haluan tietää mistä asioista ihmiset ovat kiinnostuneita ja haluan välittää mistä asioista itse olen kiinnostunut jotta ihmiset jotka haluavat löytää niistä asioista kiinnostuneen löytävät minut [helppoa eikö?], b) missä voisin ehkä auttaa ihmisiä ja missä asioissa he voisivat auttaa minua tai jotain muuta verkostossani olevaa, c) tutustun etukäteen ihmisiin joita haluan tuntea paremmin, d) haen tietoa ja keskusteluja mielenkiintoni kohteista [ryhmät].

Käytän Googlen sähköpostia, tekstinkäsittelyä ja kalenteria, koska mm. pääsen käsiksi niihin mistä vaan missä on Internet-yhteys ja voin jakaa näiden palveluiden tuotoksia muille.

Käytän Wordpressiä, koska se on helppokäyttöinen alusta blogin kirjoittamiseen. Kirjoitan blogia, koska haluan ymmärtää kiinnostukseni kohteita paremmin ja välittää muillekin yritystäni ymmärtää. Luen muiden blogeja [yrityksiä ymmärtää omia aiheitaan] ja lisään näin ymmärrystäni.

Käytän Facebookia, koska se mahdollistaa nopean ja vaivattoman yhteyden ystäviin, tuttuihin ja puolituttuihin, ja heidän kokemuksiinsa.

Käytän Twitteriä, koska saan ja jaan mielenkiintoisia asioita samoista aiheista kiinnostuneelle verkostolle ja löydän uusia ja mielenkiintoisia tuttavuuksia, ideoita, näkökulmia, aiheita ja verkostoja.

Käytän Ningiä jonkin aiheen tai tilanteen ympärille syntyneen joukon kommunikointialustaksi. Aika näyttää yhteisöjen keston ja intensiteetin.

Käytän Vimeota, koska koen sen tukevan luovuutta omien videoiden voimin. Kulttuuri on hieman eri kuin YouTubessa, jossa mikä tahansa käy.

Käytän Remember the Milkiä, koska se sopii minun tapaani jaotella asioita ja pitää itseni tehokkaasti ajan tasalla. Palvelua ei voi ehkä minun tapauksessani sanoa sosiaaliseksi, jos to-do -listaansa ei jaa muulle, mutta sitä on mahdollista käyttää myös siihen.

Kuten huomaat, kysymys ei ole mitä? vaan miksi?. Palveluiden käyttö syntyy tarpeesta ja tarve ymmärryksestä, ja joskus myös palvelut herättävät [ei sama asia kuin luovat] tarpeen tai ymmärryksen, ja täten tuovat luokseen.

Nämä eivät ole ainoita webin palveluista joita käytän, mutta maailmassa on 100+ palvelua joita en käytä, koska en koe niistä olevan itselleni hyötyä, ainakaan tällä hetkellä.

Joten määrittele hyöty ja poista turhan ajankäytön ongelma.

Twitter tehokkaampaan käyttöön

February 16th, 2010


Joitain henkilöitä on mietityttänyt miten Twitteristä löytää yhtikäs mitään, ja mitä hyötyä siitä ylipäätään on. Seuraavassa pari kohtaa, jotka toivottavasti selkiyttävät asioita.

1. Käytä Twitter-hakua (http://search.twitter.com) sopivilla hakusanoilla kiinnostavien asioiden ja ihmisten etsintään.

Twitterin kanssa on ihan sama asia kuin Webin kanssa, jos vain avaat selaimen miettimättä mitä aiot siellä tehdä tai mitä siitä saada, niin turhaltahan se tuntuu.

2. Käytä jotain Twitter-sovellusta, kuten esimerkiksi TweetDeck, Seesmic tai Hootsuite, helpompaan ja tehokkaampaan käytettävyyteen. Näitä on sekä tietokoneen työpöydälle ladatttavia kuten kaksi ensimmäistä, tai selainpohjaisia versioita kuten jälkimmäinen Hootsuite. Katso sovellusten esittelyt ja luonnollisesti kokeilemalla selviää parhaiten mikä itsellesi sopii.

Twitterin oma sivusto ei ole kovin hyvä ihmisten tai aiheiden jaotteluun, joten itse käytän Tweetdeckiä jolla voi mm. jaotella erilaisia ryhmiä, tehdä hakuja Twitteristä, ja tallentaa näitä kaikkia edellisiä muistiin omaksi sarakkeekseen. Parasta on se tietysti, että kaikkia henkilöitä ei tarvitse olla ollut seurannut, vaan näin voi löytää kiinnostavia uusia ihmisiä.

Näillä ohjelmilla voi suoraan päivittää myös muita sosiaalisia sivustojaan, esimerkiksi Facebookia.

3. Miten löydän asioita?

Voit etsiä sopivilla hakusanoilla tai asioita ryhmittelevillä hashtageillä, # + aihe, tyyliin #knitting (jos olet kiinnostunut englannin kielellä löytämään asioita kutomisesta).

Twitteristä ei tosin löydy esimerkiksi haulla #virkkaaminen mitään, mutta englanniksi aihealueita löytyy laidasta laitaan. Aika näyttää, miten suomen kieli tulee mukaan, jos tulee.

4. Miten minut löydetään?

Tämä on tietyllä tapaa samaa asiaa kuin edellinen. Jakaessasi esimerkiksi jonkin mielenkiintoisen linkin, voit lisätä siihen hashtagin ja näin jaotella sen johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten ylempänä “#knitting”.

Esimerkiksi, kun itse laitoin verkkoon eräästä sosiaalisen median koulutuksesta diaesityksen jaoin sen Twitterissä seuraavasti:

“Sosiaalinen Media Yritystoiminnan tukena” at Digital_Alpaca site http://bit.ly/8qQvEU #SosiaalinenMedia #SocialMedia #Finnish

Päivityksestä löytyy diaesityksen nimi, osoite (jonka Tweetdeck on lyhentänyt bit.ly -lyhentäjällä – oikea osoite olisi paljon pidempi, mutta epäkätevä Twitterin 140 merkin kontekstissa) sekä sopivia yleisimpiä hashtageja joilla uskoin aiheesta kiinnostuneiden ihmisten löytävän esityksen.

5. Mitä en suosittele

Älä missään nimessä tunge Twitteriä täyteen samoja mainosviestejä joita tunkisit perinteisiin medioihin.

Tämä ei ole Twitterin tarkoitus ja takaan, että suurin osa ihmisistä ei seuraa näitä.

Twitterin hienous ja salakavaluus on tilien jaottelun mahdollisuus. Vaikka näyttäisikin siltä, että joku seuraa sinun päivityksiäsi, niin hän voi silti olla piilottanut ne näkyviltä, eikä koskaan enää joudu kuulemaan (sadatta kertaa viikon sisällä) kuinka hyvä tuote sinulla onkaan.

Älä päivitä koko ajan, vähempi on parempi ja laatu merkkaa.

Tämä on varmasti aika yksiselitteistä. Jos ei, niin mieti mielessäsi henkilöä joka puhuu koko ajan. Kuunteleeko häntä lopulta enää kukaan, vaikka hänellä sattuisikin vielä joskus olemaan jotain järkevää sanottavaa?

Älä automatisoi (liikaa).

Webissä on palveluja joilla voi saada kaikkia mahdollisia statuspäivityksiä Facebookista lähtien Twitteriin, mm. Twitterfeed.

Mieti itse: jos haluaisit seurata kahdenkymmenen henkilön kiinnostavia päivityksiä, ja joukkoon astuisi joku jonka oma päivitystahti tappaa kaiken muun alleen, mitä tekisit? Lakkaisit seuraamasta häntä tietysti. Ja näin voi sinullekin käydä.

Itse en enää automatisoi lainkaan. Kokeilin jossain vaiheessa Google Readissä jakamieni RSS-uutisten jakamista suoraan automatisoituna Twitteriin, mutta luovuin tästä, koska uskoin sen olevan jälleen liikaa melua. Jos jokin lukemani asia on todella kiinnostava, jaan sen Twitterissä henkilökohtaisesti. Tällöin voin myös paremmin määritellä sen kirjoitusasun (mm. jo mainitut hashtagit).

6. Mitä suosittelen

Jos joku on päivittänyt mielenkiintoisen viestin Twitteriin, niin jaa toki se muille (toisin sanoen retweettaa). Joku vielä kiittää tästä. Kohtuus tosin tässäkin, “kaikki mahdollinen” ei ole mielenkiintoista ja on hölmöä yrittää nostaa tilastojaan joissain Tweetstats-tyylisissä palveluissa – tällaisiakin henkilöitä kuulemma on.

Jos esimerkiksi bloggaat, ja sinulla on taipumuksena välittää tieto uudesta blogikirjoituksestasi Twitterin kautta, ja joku sattuu laittamaan sen eteenpäin (tämän näkee Mentions-kohdassa) ja haluat häntä kiittää siitä, laita mieluummin suora viesti (Direct Message) kuin kaikkien nähtävillä oleva kiitos joka voi vaikuttaa liiankin suoranaiselta mainokselta.

Katso mitä muut tekevät ja tee perässä. Kaikki tavat eivät toki ole suositeltavia. Kuten ylhäälläkin mainitsin, monet ns. ammattilaisistakin päivittelevät mielestäni hieman liikaa. Silti, uskon, että muita seuraamalla oppii tässäkin paljon. Myös sosiaalisen älykkyyden käyttö on sosiaalisessa mediassa sallittua.

Digital_Alpaca:n väliaikatiedote, eli “Mitä on jo tapahtunut ja mitä kaikkea tapahtuu tänä vuonna?”

February 11th, 2010

Tämä postaus olisi mitä luultavimmin siellä perinteisellä “Ajankohtaista”-osastolla, jos Digital_Alpacan sivuilta löytyisi sellainen. Viime aikoina on monta kertaa tullut kerrottua mitä kaikkea D_A tekee ja kenelle, ja tarkoitus olisi hieman avata niitä jotta yrityksen toimenkuva avautuisi kaikille vielä paremmin.

Sosiaalisen median koulutus

Erilaisista koulutuskokonaisuuksista on käyty keskusteluja eri instanssien kanssa, ihan perusteista syvemmänkin ymmärryksen tuottamiseen, sekä yritys- että oppilaitosmaailmassa.

Mm. joulukuussa pidin parin päivän workshopin liiketalouden opettajille yhteistyössä Helsingin yliopiston Janne Matikaisen, ja tietysti itse opettajien (sitähän se yhteisöllinen oppiminen on!), kanssa. Tästä siis esitys Sosiaalinen media yritystoiminnan tukena.

Eri näkökulmia sosiaalisen tai yhteisöllisen median alueeseen on monia, ja kaikkein kulunein eli markkinointi, ei ole ollut viime aikoina edes päällimmäisenä koulutuskeskusteluissa. Tällä hetkellä enemmän painoarvoa on saanut mm. kehityspuoli, eli miten sekä itseään että yritystään voisi kehittää nykyisen webin keinoin. Tämä on osa-alue joka tuntuu usein jäävän tuon markkinoinnin jalkoihin vaikka sielläkin olisi ammennettavaa.

Digitaalisen ja Sosiaalisen median konseptit

Eli siis ihan oikeasti tehtävät konseptit, eikä pelkästään konsultointi tai valmennus. Tällä hetkellä olen mukana sekä asiantuntijana että tekijänä graafisen suunnittelijan [Photoshopkin vielä aukenee joinakin päivinä], käytettävyyden ja vuorovaikutteisuuden suunnittelijan roolissa. Konseptit ovat vaihdelleet Suomen sisäisistä kansainvälisiin.

Tämän lisäksi jatkettiin Syrjä Interactiven kanssa yhteistyötä tekemällä websivusto aikuisopiskelijoille suunnatulle interaktiiviselle vähittäiskaupan alan verkko-opintokokonaisuudelle. Siis ihan ‘perinteinen’ websivusto. Tämä staattisten verkkosivujen työstö on tosin alue, joka nykyisten projektien valossa tullee jäämään vähemmälle.

Mobiilikonseptit

Tälle alueelle tehtiin graafista ja käyttöliittymäsuunnittelua viime vuoden puolella, mutta siitä projektista myöhemmin tarkemmin. Sanotaan vaikka näin, että tälle puolelle on työstön alla kaikenlaista mielenkiintoista. Liittyen myös yhteisöllisen median käyttöön.

Muuta?

Nämä edelliset projektit on lähinnä Digital_Alpacan nimissä tehtyjä, mutta tämän lisäksi Marko Teräs itsessään on myös sotkenut itsensä kaikenlaiseen eksoottiseen.

Kuten tässä on muutamaan otteeseen mainittu, olen kansainvälisessä yhteistyöprojektissa jossa yhteistyössä kehitetään Tansanian ja Dar es Salaamin ICT-, verkko-opetuksen ja mobiilipuolen osaamista, tämä projekti näin yksinkertaistetusti mainittuna. Aiemmin työskentelin yhdessä osaprojektissa käytettävyyden ja verkkomateriaalien kouluttajana, mutta sittemmin vastuualue laajeni käsittämään myös parin osaprojektin projektipäällikkyyden.

Erottelen tämän Marko Teräksen työskentelyksi siksi, että tämä on projekti joka ei sinänsä tuo Digital_Alpacalle tuloja, vaan on verrattavissa kehitysapuun.

Tämä ICT Technical Support project for UDSM and IET, on erittäin mielenkiintoinen projekti ja toiseksi kun perustin yrityksen, niin tavoitteena oli alusta lähtien siirtää omaa osaamista muiden auttamiseen. Teen tämän paljon mieluummin näin, “lahjoittamalla itseäni”, kuin pelkästään lahjoittamalla rahaa keräyksiin, joka sekin on varmasti tärkeää enkä sitä sinänsä ole tässä parjaamassa. Itse vain koen, että saan niin paljon enemmän tällä tavalla ja kasvan myös ihmisenä, joka on itselleni paljon rahaa tärkeämpi asia. Voi kuulostaa diibadaabalta, mutta se on totta.

Pahoittelut jos tämä oli hieman ankean perinteinen tiedotuskirjoitus! Joskus vaan on pakko uhrautua ja vastata kysyntään “mitä kaikkea Digital_Alpaca” tekee. :-P

Ensi kerralla sitten jotain informatiivisempaa!

Mikä on RSS, mikä on Reader ja mitä ihmeen hyötyä?

February 5th, 2010

Olen huomannut, että RSS-syöte on monelle edelleen aika tuntematon käsite ja sen ymmärtäminen vaikuttaa hankalta. Asia ei itsessään ole niin monimutkainen ja syötteet ovat oikein käytettynä kätevä työkalu oppimiseen, tiedon hankintaan ja ajantasalla pysymiseen.

Lue lisää, jos a) RSS aiheena aiheuttaa edelleen mietintää ja/tai b) sinua kiinnostaa tietää missä sitä voisi hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi yritystoiminnassa.

RSS:n synopsis

Todella yksinkertaisesti ja lyhyesti, RSS on joukko verkkosyötemuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön julkaisemiseen. Tällaista sisältöä ovat esimerkiksi blogit, uutiset ja podcastit. Näin siis Wikipediassa.

Vertauksena voisi käyttää perinteisen lehden tilaamista kotiin. Sen sijaan, että uutiset tulisivat sinulle kotiin päivittäin tai kuukausittain yhteen lehteen pakattuna ja mainoksilla kuorrutettuna, uutinen tuotaisiinkin sinulle aina kun uusi sellainen olisi julkaistavissa, ja tämän lisäksi liimattaisiin yhteen lehteen jota luet kotonasi silloin kun huvittaa.

Mutta suosittelisin jälleen kerran kokeilemaan itse, nämä Wikipedian lauseet ja vertaukset eivät valaise aihetta riittävästi. Tämän voi tehdä helposti esimerkiksi avaamalla Gmail-tilin, tai jos jo omistat sellaisen, niin periaatteessa sinulla on jo Google Reader käytössäsi, ei vain aktiivisesti.

No mikä sitten on Reader (tai siis syötteenlukija)?

Esimerkisi Google Reader (tätä käytän itse) on sovellus johon voit lisätä RSS-syötteitä ja lukea niitä aina kun itse haluat. Jos haluan esimerkiksi lukea uusimmat uutiset Kauppalehden sivulta, voit hakea lehden websivustolta sen RSS-syötteen. Syötteen tunnistaa tämän kirjoituksen oranssista ikonista – Kauppalehden sivulla oikeassa laidassa “Hae arvopaperia”-hakupalkin vieressä.

Reader ja syötteenlukija ovat siis sama asia, toinen on vain astetta enemmän suomea.

Mitä olennaista RSS muuttaa?

Sen sijaan, että uutisista superkiinnostuneen web-surffailijan tarvitsisi aina erikseen kangeta itsensä jokaiselle itseä kiinnostavalle sivustolle jonka uutisia tai blogikirjoituksia hän haluaisi seurata, hän voi liittää nämä kaikki sivustot yhteen paikkaan, RSS-syötteenlukijaansa, eli Readeriin.

Tämän lisäksi joidenkin syötteenlukijoiden kanssa voit jakaa lukemiasi syötteitä joiden uskot kiinnostavan muita.

Hyödyt liiketoiminnassa

  • Voit mennä esimerkiksi Google Blogsearchiin ja hakea haluamillasi hakusanoilla, vaikkapa yrityksesi tai jonkin tuotteen nimellä. Hausta tehdään automaattisesti RSS-syöte (näkyy vasemmassa laidassa). Voit lisätä senkin Readeriisi ja näet heti, kun joku kirjoittaa jotain määrittelemilläsi hakusanoilla.
  • Voit hakea itseäsi kiinnostavia uutisia tai muita sivustoja ja liittää ne Readeriin jolloin ne ovat aina helposti samassa paikassa ja voit nauttia ne vaikka kahvin kera silloin kun ehdit – ei turhaa aikaa vievää surffailua eri sivustoille eivätkä sivustojen mainoksetkaan käy päälle.
  • Jos koet, että webissä on sivustoja jotka innoittavat ja kouluttavat sinua liiketoiminnassasi – esimerkiksi itse kuulun Social Media Today -sivustoon -  näet näin helposti alan uusimmat keskustelut ja aiheet heti kun ne julkaistaan tai luet ne Readeristäsi.
  • Esimerkiksi Google Readeriin (jota käytän tässä niin paljon esimerkkinä siksi, että käytän sitä itse ja satun pitämään siitä) voi tehdä kansioita, joihin voit jaotella eri aihealueiden syötteitä.
  • Edelliseen liittyen, voit tehdä Readeriin esimerkiksi yhden kansion kilpailijoidesi sivustojen syötteille. Lisäksi Google Readerissä on nykyään toiminto, jolla voit kirjoittaa Google Readerin Lisää syötetilaus-kohtaan haluamasi sivuston URL-osoitteen vaikka sivustolla ei olisikaan asetettu RSS-syötettä, ja aina kun sivustoa päivitetään, palvelun pitäisi myös päivittää se sinun nähtäväksi. Itse en ole tätä ominaisuutta kovinkaan paljon käyttänyt, koska käydän lukijaa enemmän blogien, uutisten ja alan uusien suuntausten seuraamiseen, en toisten websivustopäivitysten kyttäämiseen. |=_0|

Ai niin, ja jos haluat tilata tämän blogin RSS-syötteen, niin sen saat suoraan tuosta ylhäältä Social Alpaca -palkista painamalla pientä oranssia RSS-ikonia tai klikkaamalla osoitetta http://www.digitalalpaca.com/blog/feed

Question About Facebook’s Privacy Controls

February 2nd, 2010

Recently I had a nice talk with a person who wanted to know more about the privacy controls in Facebook. She was concerned about what the page Administrator and others may see about you if you Become a Fan to a Facebook fan page. I thought I’d share this with you here.

There’s a really simple and quick way to check how others see your FB profile. In your Facebook account, go to Settings > Privacy settings > Profile information. From here, you can control everything you wish or wish not others to see about you.

In the upper right, there’s also a button “Preview my Profile…” with which you can test out how your profile looks like to other people, who aren’t in your network, or you can also try out with your friend’s name, if you want to make more strict privacy policy to someone specific.

Facebook Profile information

Facebook Profile information

Facebook – Preview my Profile

Preview my Profile

In the end, the need for tighter privacy is sometimes a subjective matter and one should always think it through thoroughly before jumping to conclusions. “Why should I hide certain things about me and could it instead harm me somehow?” is a valid question to ask yourself if you want to be seen and heard, and found in the Web.