Täyttä asiaa Marko. Annan vielä hiukan mielipidettä siitä mitä oikein tarkoitan myös sillä Afrikan kehitystä hidastavalla voimalla. Nämä ajatukset perustuu myös niihin keskusteluihin joita olen käynyt nimenomaan Suomessa olevien ulkomaalaisten kanssa, jokta eivät toki ole koko väestö…

Eli mikrotasolla on innokkuutta ja halua eteenpäin, energisiä nuoria jne. Sitten kun etenee urallaan alkaa monissa tapauksissa ongelmat ei-lahjakkuutta suosivan heimokulttuurin tai pakollisen korruption kanssa. Lahjakkaat ihmiset kyllästyvät ja siirtyvät muihin maihin ja jättävät kotimaan. Toki reppu kannattaa aina ottaa mukaan ja lähteä muualla mutta jos kotimassa tilanne ei parane, aivovienti on negatiivista / lopullista. (ei muuten tuntematonta Euroopassakaan).

Siksi ajattelen edelleen että ei kannata satsata vain infraan vaan ajatella laajemmin toimintatapoja ja miten liiketoiminta saadaan menestymään toimintaympäristössä. Eli palataksemme alkuun kehitysapu ei todellakaan huonosti suunniteltuna auta mitään vaan ylläpitää vääristymiä.

Kysele muuten opiskelijoiden taustoja. Onko köyhillä myös mahdollisuus opiskella / stipendejä jne?

Puhuit myös kohtaamistasi ihmisistä. Juuri heissä on muutoksen siemen ja toivon että voitte versoa sitä eteenpäin.

Kimmo

On jollain tasolla todella kummallista, kun tällaisten asioiden valossa Afrikkaa koskevien uutisten taso on maailmalla edelleen sitä samaa ja kaikkeen vastauksena on niin helppo termi “kehitysapu”. Ainakin sillä näytetään siltä, että tehdään jotain.

Kehitysavun sijasta pitäisi siirtyä yhteistyöprojekteihin ja kestävään liiketoimintaan, kuten jotkut ovat jo tehneet. Kiinalaisetkin välttelevät termiä ‘kehitysapu’ ja puhuvat mieluusti yhteistyöstä. Erittelemättä tai kritisoimatta muiden maiden toimintatapoja sen enempää, tämä on kuitenkin parempi. Kuten jo aiemmin mainitsin, eivät afrikkalaiset (ja mikä sekin termi on) ole mitään kehittymättömiä. Käytiin eilen Tansanian Avoimen Yliopiston vetäjän juttusilla ja on sanottava, että heidän meininkinsä on itse asiassa joiltain osin kehittyneempää kuin esimerkiksi meillä Suomessa: mm. verkko- ja mobiilioppimisen kehittämistä todella vaativiin olosuhteisiin, oppimateriaalien jakoa miten vaan se on mahdollista ja avoimia koulutuskalentereja.

Apartheid loppui vasta 90-luvun alkupuolella. Nyt Etelä Afrikka on suurimpia vetureita Afrikassa, laajentuen kovasti muihinkin maihin, puhumattakaan näistä heidän jalkapallon MM-kisoista, vaikka ne merkityksettömiltä tuntuisivatkin. Muuten: jalkapallon ja Afrikan välisestä suhteesta on mielenkiintoinen kirja Africa United

Muistuu vain mieleen tuosta että afrikkalaiset jyrää länsimaalaiset kommentti valtion virkamieheltä, joka on ollut eri tehtävissäAfrikassa 80-luvulta että Afrikka on ollut nouseva maanosa jo siitä lähtien. Eli aina on povattu nousua samalla tavalla kuin ontoivotu rauhaa Lähi-Itään.

Asia vain on aika monimutkainen ja mielestäni niiden pitäisi päätä niskan päälle jotenkin, jotka hyötyvisivät Afrikan noususta eikä niiden jotka hyötyvät nykytilasta / harvainvallasta.

Kimmo