Archive for the ‘Afrikka’ Category

Dar es Salaam, Tansania: 24. Kesäkuuta – Minkä Afrikan sinä haluat nähdä?

Thursday, June 24th, 2010

Kesäkuun African Business -lehdessä ollut, pääkirjoittaja Anver Versin pääkirjoitus antoi jälleen kerran aihetta miettiä miten meille viestitään Afrikasta. Edellä mainitussa kirjoituksessa suomittiin kovin sanoin BBC:n tekemää Welcome to Lagos-nimistä dokumenttisarjaa joka kuvaa Lagosin slummeissa elävien henkilöiden elämää.

Kuten lähes kaikissa maailman suurkaupungeissa Lontoosta Los Angelesiin ja Mumbaihin variaatiota löytyy laidasta laitaan – mikään näistä kaupungeista ei ole pelkkää slummia tai pelkkää rikkaiden aluetta. Kysymys onkin siitä, miksi lähes aina kun kerrotaan Afrikasta, tämä viesti halutaan nostaa päärooliin.

Blogin edellisessä kirjoituksessa mainitsin siitä kuinka esimerkiksi Ruanda on ottanut suuria harppauksia maailman kilpailutilastoissa ja keskittänyt suuren tarmon korruption kitkemiseen (0 toleranssi) ja mennyt jopa niin pitkälle, että on kieltänyt jopa muovipussit. Onko tästä meillä uutisoitu? Ei, kansanmurha muistetaan edelleen päällimmäisenä eikä se, että se on ollut maailman parhaiten kehittyvien maiden listalla kärjessä.

Kirjoitetaanko koskaan afrikkalaista koulutuspuolen innovointikokeiluista esimerkiksi verkko-opetuksessa tai mobiilipuolen jutuissa – asioista jotka voivat oikeasti tuoda koulutuksen suurempien ihmisryhmien saataville? Taidetaan tälläkin sektorilla lähinnä muistaa kertoa huonot tilastot lukutaidossa ja siitä kuinka pieni määrä jatkaa peruskoulun jälkeen opintojaan, varsinkin naispuolisesta väestöstä.

Tansaniassa vain näinkin pienen hetken vietettyä voi sanoa sen, että paljon muutakin kerrottavaa olisi. Joku voisi tehdä reportaasin esimerkiksi siitä miksi monet asiat täällä oikeasti ovat kuin ovat. Miten esimerkiksi avustusjärjestöjen [joskus jopa korruptoitunut toiminta] on voinut muokata Tansanian ja muidenkin maiden kulttuuria, puhumattakaan siitä millaisia syviä ja usein varjoissa olevia jälkiä orjuudesta ja kolonialismista yhä kannetaan. Ai niin, mm. Ruanda ei halua näitäkään enää nurkkiinsa.

Samaan aikaan, kun afrikkalaisia kuvataan avuttomina, mutta sielultaan puhtaina olentoina joita Lännen tulisi pelastaa, astutaan kaatopaikalle joka haisee jo piilo-kolonialismia: valkoisen miehen taakka tuntuu jatkuvan vielä 2000-luvullakin.

Samaan aikaan Lännessä myös hymistään siitä kuinka Afrikka tekee yhä enemmän kauppaa Intian, Kiinan ja ylipäätään Aasian kanssa Euroopan sijaan. Kauheaa kuinka kiinalaiset riistävätkään afrikkalaisia!

Dar es Salaam, Tansania: 23. Kesäkuuta – Summausta koulutuksesta

Wednesday, June 23rd, 2010

Jaa, mitenköhän tämän kaiken neljäviikkoisen koulutusajan summaisi? Fiilikset ovat vaihdelleet laidasta laitaan. On ainakin sanottava se, että Tansaniaa ei voi ymmärtää käymättä paikan päällä. On tullut jälleen kerran hyvin selväksi, että kulttuurista lukeminen ei ole sama asia kuin kulttuurin sisällä oleminen ja siitä oppiminen.

Monet asiat jotka näyttävät ensiksi joltain voivat näyttää siltä lähinnä siksi, koska niitä katsoo suomalaisen kulttuurin värittämin lasein.

Koulutukset menivät hyvin vaikka ne alkoivatkin aina kello “myöhässä”. Kulttuurijuttu tavallaan tämäkin. Toisaalta monesti kyse tuntui olevan myös siitä, että opiskelijoilla ja muilla osallistujilla tuntui olevan kerralla aika monta rautaa tulessa. Silti, opettelin varaamaan aina lukemista mukaan, koska odotusta on joka paikassa liikenteestä lähtien aika paljon. Hiljalleen kai se hyvä tulee.

Itse asiassa suurimpia ongelmia joihin täällä törmäsi oli aika samoja joita löytyy mistä tahansa maailmankolkasta: yliopistojen eri osastot eivät keskustele aina keskenään eivätkä tiedä mitä toiset tekevät, eivätkä aina haluakaan työskennellä yhdessä. Eihän tässä ole suomalaisillekaan mitään uutta.

Paljon muuttoliikettä on kuulemma ollut viime aikoina Ruandaan päin myös akateemisessa maailmassa. Näennäisesti sekavampi Ruanda on alkanut kiinnostaa “rauhallisemman” Tansanian proffia. Jälleen kerran haastaa parempaan ja kriittisempään medialukutaitoon: Ruandassa mennään tällä hetkellä aika kovaa: maa on mm. kivunnut eri maiden välisessä kilpailussa vuosien 2008-2010 välillä 80 sijaa. Tämä on aika kova saavutus millä tahansa ajatuksella sitä katsoo.

Sen uskon, että Tansania tai Afrikka ylipäätään ei jää meiltä tähän. Maanosa on itsessään kulttuurisine variaatioineen niin mielenkiintoinen ja haastava, että ajatukset ovat osittain jo tulevaisuudessa ja siinä, mitä täältä voisi seuraavaksi keksiä tai löytää.

Dar es Salaam, Tansania: 16. Kesäkuuta – Motivointia

Thursday, June 17th, 2010

Dar es Salaam University College of Education (DUCE). Pedagogisen suunnitelman ja käytettävyyden perusteiden koulutusta opettajille. Netti ei tosin toimi ja olemme perustaneet osan koulutuksesta Moodlen hyvin ja huonosti tehtyjen kurssien näyttämiselle ja analysoinnille. NOTE: Älä enää koskaan lähde kouluttamaan ilman kuvakaappauksia, ainakaan missään missä Internetin [tai sähkön] saatavuus on epävarmaa.

Tämän johdosta piti harrastaa pientä toteutustavan lennosta vaihtoa, mutta koulutus taisi lopulta mennä kuitenkin ihan mainiosti. Esiteltiin myös mitä esimerkiksi Creative Commons, Flickr ja TED voisi opettajille antaa materiaalien työstössä. Testattiin myös paikallista Moodlea tunnin loppupuolella, päästiin jopa koko porukka kirjautumaan sisään, mutta tehtävän annon ja viiden minuutin jälkeen sähköt menivät koko luokasta – näitä sattuu.

Väistämättä herää kysymys onko paljon järkeä asennella pöytäkoneita näihin olosuhteisiin, eikö kannettavat olisi jokseenkin kätevämpiä?

Tehtiinpä siis lopputunti pedagogista suunnittelua tulevia verkkokursseja varten. Opettajista alkaa tosin jo loistaa se, että käytäntöön menevä koulutus alkaa teorian sijasta himottaa enemmän. Sitäpä siis seuraavalla kerralla.

Iltapäivällä vedettiin Jukan kanssa “Motivational Emerging Technologies + Social Media + Mobile” -esitys ICT yrityshautomon opiskelijoille ja valmentajille. Presentaatio näytti uppoavan porukkaan ihan asiallisesti: saatiin sellaista palautetta, että alkoi jo melkein mennä hattuun ja toisaalta tuntui, että oliko se varmasti aitoa. Luultavasti oli ja ongelmana oli pohjoismainen epäluulo liian hyvän palautteen päälle.

Esityksen yhtenä tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille tietämystä kaikenlaisista netistä löytyvistä resursseista, blogeista, foorumeista jne. Järjestimme kesken esityksen yhden tehtävän jossa opiskelijat määrittelivät mitä tällaisia he jo käyttävät ja tarvitsevat. Tulos oli aika mielenkiintoinen, sen johdosta teki lähes mieli pakata laukut ja lähteä kotiin. Täällä ei oikeasti tarvita ihmisiä selittämään miten esimerkiksi uutissyötteiden käytöstä voi hyötyä, ja netin ilmaiset resurssit kuten e-kirjat olivat monille paremmin tuttuja kuin meille. Nämä kaverit tietävät nämä jo.

Hidastavana tekijänä täällä on lähinnä Internet-nopeuden hitaus ja kuilu hyvien ideoiden ja niiden mahdollistavien toteutusväylien välillä – eivätkä nämäkään enää kauaa.

Kun nämä asiat saadaan kuntoon, ja ne saadaan kuntoon, odotan mielenkiinnolla sitä hetkeä kun opiskelijat täällä alkavat mennä heittämällä ohi innottomista ja kapeakatseisista länsimaisista vastineistaan. Koska niin voi aivan hyvin tapahtua. Merkit tähän ovat jo ilmassa.

Dar es Salaam, Tansania: 9. Kesäkuuta

Friday, June 11th, 2010

Maanantain käytettävyyskoulutus

Maanantaina koetti käytettävyyskoulutus Darin yliopistolla. Sisältönä mm. Mitä on käytettävyys ja mitä hyötyä siitä on, millaisista asioista se koostuu ja mitä suunnitellessa esim. websivuja tai e-oppimisen materiaaleja pitää ottaa huomioon. Lopuksi sukellettiin myös heuristiikan ja evaluaation mielenkiintoiseen maailmaan.

Koulutuksen alku vaikutti hieman nihkeältä, mutta kun päästiin pienryhmätyöskentelyyn, opiskelijat heräsivät aiheeseen paljon paremmin. Parissa pienryhmässä syntyi todella hyvää keskustelua ja näin vetäjän näkökulmasta katsottuna tuntui, että jos olisi antanut heidän jatkaa, he olisivat keskustelleet vaikka koko loppupäivän. Instant kommenttina ja fiiliksenä koulutuksen jälkeen: heittäkää roskiin tasapaksu luennointi ja alkakaa käyttää valmennuksesta juontavia keinoja

Lopussa pyydetyssä palautteessa saimme “Opin paljon aiheesta” -tyylisten kommenttien lisäksi mm. “Lisää keskustelua ja ryhmätyöskentelyä”. Kommentti on suomalaisesta näkökulmasta aika hauska, koska ainakin meistä tuntui, että meillä oli niitä keskimääräistä enemmän.

Tiistain verkko-opettamisen perusteet -koulutus

Tiistaina vedettiin Hannan kanssa, tai no, olin lähinnä apuopettaja, noin neljälle kymmenelle innokkaalle opettajalle verkko-opettamisen perusteet. Maanantaista viisastuneena päätettiin, että paljon yhdessä tekemistä liitetään ohjelmaan. Ja toimihan se kuin junan vessa.

Yliopisto-opettajat taitavat olla joka puolella maailmaa tavallaan samanlaisia. Tiistain ryhmä oli todella aktiivista esittäen erittäin hyviä kommentteja, huomioita ja tiukkia kysymyksiä verkko-oppimiseen liittyen. Onhan se ihan hyvä huomioida mitä pitäisi tehdä, jos halutaan verkko-opetusta käyttöön, mutta Internet-yhteyttä ei edes ole. Tuntuu usein heikosti toimivan myös yliopistolla, saatika jossain maaseudulla.

Kyselin muutamaltakin ihmiseltä miksei jo vedettyä ja ilmeisesti viime heinäkuussa 2009 valmistunutta Seacom-kaapelia olla saatu toimimaan, mutta sain sekalaisia vastauksia lähtien mm. siitä, että tästä keskustellaan jonkin yrityksen ja yliopiston välillä ja lopputulema ei vielä ole tiedossa. On se nyt kumma, jos ei koulutuslaitokset ole eturintamassa, kun tällaisia infrauudistuksia tehdään. Kehittyville maille tällainen on aivan elintärkeää. African Business -lehden pääkirjoittajaa lainaten, “Invest in education and all else follows”.

Keskiviikon valmennukset – ICT -yrityshautomo

Lähdettiin tiistaina Jukan kanssa ICT yrityshautomon tiimoilta inssien kampukselle. Aamupäivä oli varattu mm. maisterin papereita ja väitöskirjaa tekeville joista olisi tarkoitus syntyä hautomon kehittäjiä ja valmentajia.

Näyttäisi siltä, että muutamat osallistujista alkavat sisäistää ajatuksia valmentamisesta ja hautomosta. Silti ongelmana tuntuu edelleen olevan se, että aikataulut ovat muutamilla liukuvia [tullaan mm. tunnin myöhässä] ja neukkarin ovi käy vähän liiankin tiheään joidenkin kohdalla, kun he välillä käyvät… jossain.

Valmentajien valmennuksessa ei ole kyse luennoinnista, joten on ehkä vähän huonoa, että hautomon selkärangan jotkut nikamista pyörivät välillä edes takaisin ja ovat välillä jopa poissa. Asioitahan voi toki myöhemmin opiskella itsenäisesti kalvoista tai tulosteista, mutta ryhmän yhteisen tiedon muodostamiseksi voisi kuitenkin olla parempi, että osallistujat pystyisivät varaamaan tälle varatun ajan tähän.

Tilattiin yliopistolle Take Awayta paikallisesta raflasta – kesti jonkin aikaa, mutta tämä antoi valmennukseen hyvin aikaa. Erittäin mielenkiintoisia keskusteluja jälleen kerran. Lounas maksoi euron. Kalaa, riisiä ja papukastiketta.

Iltapäivällä tavattiin valmentajaehdokkaiden kanssa valmennettavia ja hautomosta kiinnostuneita opiskelijoita. Sitten ideoitiin pienryhmissä ja tämä porukka osaa sen homman ihan itsestään. Ryhmistä tuli oli todella hyviä ideoita mm. mobiilipuolelle [tukkuun ja maatalouden kehittämiseen liittyviä asioita] ja mikä parasta, niissä oli muutamassa myös yhteiskunnallista ajatusta. Kaikki eivät aina ajattele sitä, että etsittäessä konseptia, yhteiskunnallisissakin löytyisi ideoita yllin kyllin. Käsite kun on ylipäätään aika laaja.

ICT is to make life easier, no matter what the field” oli eräs parhaista aiheeseen liittyvistä kommenteista minkä eräs opiskelijoista heitti. Repikää siitä kaikki te jotka teette niitä rupuisia sovelluksia joiden vuoksi ihmiset repivät hiukset päästään.

Myös valmentajaehdokkaat pärjäsivät aika asiallisesti session ajan. Päivä oli pitkä, päästiin hotellille joskus puoli kahdeksan tai kahdeksan aikaan. Voisi sanoa onnellisena, mutta väsyneenä, ellei se olisi niin karsea klisee. No, kuitenkin.

Lisälukemista Afrikan asioista kiinnostuneille: https://www.mckinseyquarterly.com/Economic_Studies/Productivity_Performance/Whats_driving_Africas_growth_2601

Dar es Salaam, Tansania: 1. Viikonloppu

Tuesday, June 8th, 2010

Lauantaina minä ja Jukka lähdetään aamusta tapaamaan opiskelijoita Darin yliopiston pääkampukselle. Aiheena tulee olemaan ICT-yrityshautomon perustaminen jonka opiskelijat ja jo valmistumassa olevat jo opettavat opiskelijat kasvattaisivat yhdessä. Päivästä tullee mielenkiintoinen: on kummallista miten joskus henkilökunnaksi muuttuva opiskelija onkin yhtäkkiä “niitä toisia”. Toisin sanoen, opettajat ja opiskelijat eivät kovin usein omaa kovin samalla tasolla olevaa keskusteluyhteyttä.

Hengaillaan insinöörien kampuksen laitamilla ennen yhdeksää tiiraillen kuka näistä mahdollisesti olisi tulossa meidän tapaamiseen. Kuulemma noin kymmenisen opiskelijaa olisi tulossa.

Apinat viuhtovat puissa. Vihdoinkin niitäkin.

Joku satunnainen kaveri kävelee hetkeksi istumaan meidän lähelle ja tiirailee meihin kiinnostuneen oloisena. Kohta paukahtaakin julistus siitä kuinka yliopisto on tuottanut mm. presidenttejä jne. ja kuinka yliopistoalueella on ihan turvallista. Pään päällä heiluu kysymysmerkki: Insinöörien kampuksella voisi olla jotain vaaroja? Miksi? Emme oikein ymmärrä.

Pari haahuilevaa opiskelijaa näyttäisi etsiskelevän jotain. Mehän emme juurikaan erotu massasta, joten etsiskely jää lyhyeksi. Painellaan heidän kanssa erääseen luokkaan jossa on aika hikinen tunnelma ja vesipullokin on jäänyt jonnekin. Ei ihme, jos ihmiset ovat kiinnostuneita opiskelemaan pihalla puun varjossa.

Leikitään opiskelijoiden kanssa piirileikkiä ja jokainen saa kertoa mistä päin on ja mitä tekee. Pojat [kaikki kun ovat jostain kumman syystä miespuolisia] puhuvat jotkut niin hiljaa, että on mahdoton kuulla. Pari selkeästi rikkaammasta perheestä olevaa kaveria on myös paikalla.

Tapaaminen menee aika mukavasti. Kokeillaan mm. mindmap tehtävää siitä, millaisia mahdollisuuksia ja tarpeita he kokisivat yrityshautomolla olevan ja mitä tällaisen pitäisi tarjota siihen liittyvälle. Nuorten potentiaalisten yrittäjien ajatusmaailma on itse asiassa hyvinkin moderni. Mindmappien kohdat eivät eroa juurikaan, jos tehtävän tekisi Suomessa.

Pistää jälleen miettimään ihmisen universaaleja ominaisuuksia ja onko niissä nyt oikeasti niin suurta eroa. Pistää myös miettimään sitä, että missä tällaisten hienojen ajatusten lopputulemat joskus menevät vikaan: sen sijaan, että tuettaisi ja tehtäisi yhdessä, kyräillään, aletaan kilpailla väärillä tavoilla, korruptoidutaan tavalla tai toisella jne. Toivottavasti näihin kavereihin ei tule iskemään tuo ihmisten ikiaikainen tauti.

Tapaamisesta jää hyvä maku, paikalla on selkeästi muutama jotka ovat kasvujohtoisia ja innokkaita lähtemään mukaan kehittämään tällaista konseptia. Silti tuntuu, että hautomo ajatuksena ei ehkä ole ihan täysin selvä kaikille. Tämä on asia jonka tärkeys pitää ymmärtää, ettei käy niin kuin joillekin tällaisille konsepteilla on sekä täällä että muuallakin käynyt: lähinnä tungetaan rahaa yrityksiin ja yrittäjiin ja ulosantina ei oikeasti synny mitään järkevää.

Silloin, kun yrittäjät saavat hautomosta saamaansa tukea ja ovat sitoutuneet tukemaan sekä toisiaan että kehittämään itseään, tilanne onkin ihan toinen. Näitä keskusteluja tullaan jatkamaan tulevien viikkojen aikana ja Jukka on aika oikea tyyppi sitä täällä tekemään.

Lopuksi kommenttina: Siitä on etua, ettei me olla suuri kasvoton kehitysyhteistyökomppania, vaan pieni tiimi joka koostuu nuorista innokkaista eri alojen ammattilaista jotka ovat täällä oikeasti ilolla kouluttamassa ja samalla itsekin oppimassa. Ja mahdollisimman hyvin yrittäen ymmärtää paikallista näkökulmaa, ihmisiä ja kulttuuria.

Suurin virhe mitä täällä voisi tehdä on ajatella olevansa auttamassa. Nämä ihmiset eivät oikeasti ole mitään tyhmiä tai avuttomia. Lukekaa Eero Paloheimon ‘Tämä on Afrikka’, siinä on hyviä ajatuksia tähänkin asiaan. Paremmin muotoiltuna kuin itse tässä ehkä kykenisin.